Hakua, peltojälkeä, tottista.. ja kolme videotaMaanantai 24.10.2011 klo 10:39 Ryyti :on tehnyt muutamia peltojälkiä ( siis ehdottomasti liian vähän). Näyttäisi olevan aika hyvänenäinen koira. Haun ilmaisut ei nyt oikein etene mihinkään eli työtä tuo kastanjetti tuottaa. Nyt on vaan haukkuilmaisua vahvistettava kaikkialla ja joka päivä. Airishakuilijoita oli täällä viikonvaihteessa. Oli erinomaisen mukavaa. Ryytin lahjat ovat myös siellä rintamalla hyvät. Se on innokas mutta ei 'hullu'. Joku sanoi, että sillä on hakukoiran ilme. Nivalan Johannalla käytiin tottistelemassa ja koira siirrettiin nyt pallopalkalle. Tätä ole odottanut. Aika moista hyppelyä oli vielä. Mutta siitä on pikkuhiljaa edistytty. Hyvä Ryyti! Aarne: metsäjälkeä ei olla ehditty (tai vain oltu laiskoja) kuin pari sitten viime näkemän. Mutta hakua Aarnekin ons aanut tehdä. Kahden viimeisen treenin jälkeen taas herää into vielä jatkaa...katostaan nyt miten sitä tottista pimeän syksyn aikana sisähallissa tulee tehtyä. Paljon teettää työtä, että tottiksen saa pidettyä sillä edes lähellä arvokisatasoa. Pidetään nyt yllä hyvää mielentilaa. Noutoakin tehdään vähän eri tavalla tai lähinnä palkka tulee multa 'leuan alta'. Kapula viedään myös kauas. Niemesen Reijan ja Jani Hopian opissa ollaan oltu haun merkeissä. Näistä tulee aina uutta potkua. Videot kyllä ovat aika 'hauskoja'....joo. Että ei ihan putkeen! Aarnen hermo siten petti jälleen kerran noudoissa...voi voi! Johannan luona Ryyti ensimmäistä kertaa pallopalkalla: by Anne Anne Kilpi
SM:T 2011 by Teija Wallenstjärna
|
PK SM 2011 ja muutakinTiistai 16.8.2011 klo 20:50 Tästä blogeilusta ei nyt oikein tunnu tulevan nykyisin mitään. Yritän parantaa tapani. Aarne osallistuo SM:iin lahdessa. meni ihan kohtuullisesti, mutta paremminkin olisi voinut mennä. Poutiaisen Hannua lainaten: jytky oli lähellä. Epävarmuutta on ollut ilmassa pitkinb kesää. Välikorvan tulehdus mm loppui juuri oikeaan aikaan. Mutta myöskin Aarnen tottiksen mielentilaan on haettu apua ja ohjeita. Kiitos Nivalan Johannan ja Korrin Suskin (airisleirillä), alkoi löytyä taas oikeata meininkiä. Mutta itseänikin on kiittäminen. Olen seurannut sivusta noita bortsuja, joita ' pyöritetään ja touhutaan ' sellaista kepää juttua ennen tottikseen menoa. Niin mekin nyt. Sopii Aarnelle loistavasti. Virittyy oikeaan mielentilaan. Hyppynouto on edelleen täysin arvoitus. Hakuakin päästiin treenaamaan ihan kohtuullisesti. Meille sopii hyvin parit viimeistelyt tutun porukan kanssa tutuissa maastoissa, joista kumpikin saadaan sellaista positiivista energiaa. Esineruutua treenattiin varmaan tottiksen lisäksi eniten. Keväällä oli ongelmia, Aarne vaihtoi esineitä tyypilliseen kevään tapaansa. Mutta nopeasti niistä päästiin. Sitten SM:iin. Tottikseen lähtiessä oli hyvä fiilis. Meilläoli varmaabn alueen paras kenttä myös.Hieman kuitenkin jännitti erittäin epävarma hyppynouto.Oltiin ekana paikallaolossa. Ei huomauttamista. Tuomari kuitenkin kuuli kaksi käskyä istumiseen vaikka en niitä antanut. Toki virhe oli se, että Aarne nousi hitaasti , taas sellaiseen puoli istuvaan asentoon. Vaikka tätä korjattiin airisleirillä ja olikin treeneissä mennyt erittäin hyvin. Sitten seuraamiseen. Se oli kyllä parasta Aarnea . Erinomainen. Kaikki meni ihan putkeen.Sitten liikkeestä istuminen, josta kait aina on tullut erinomainen jäi nyt erittäin hyväksi. Teki jonkun sivuliikkeen ja istahti. Näen myöhemmin sen videolla. Maahanmeno oli ihan tyypillistä Aarnea, vähän taisi siis sukeltaa. Erittäin hyvä kuitenkin. Seisominen myös tyypillistä, askel tai kaksi, olikohan hyvä. Luoksetulot olivat moitteettomnat, nopeat ja voimakkaat , ei törmäystä. Sitten ne noudot. Ei hurraamista. Oli taas levoton kapula ja vielä levottomammaksi kävi hyppynoudossa. Aarne hyppäsi ihan ilmavasti mutta kiersi. Jäi seisomaan esteen rinnalle ja toisella käskyllä vasta toi. Esteen ylitykset hyvät ja voimakkaat, mutta noutokapula eli. Siinä meni pisteitä aivan kauheasti. Eteenmeno lähti hieman vinoon ja hidasti vauhtia ja katsoi taakseen, mutta ilman lisäkäskyä lähti uudelleen ja putosi käskystä maahan. 81,5 pistettä. Ei hurraamista. Ja jännitys oli kyllä aikamoinen, maastoon pääsyn odotusta siis.Sinne sitten päästiin viimeisten joukossa. Täytyi toki olla tyytyväinen. Arpa ei oikein suosinut meitä, olin henkilöetsinnän viimeinen omassa 10 koirakon ryhmässä ja sitten kaikkein viimeinen tietysti esineruudussa. Aarne oli erinomaisessa vireessä heti henkilöetsinnän alussa. Alue näytti hienolta. Oikea puoli harvaa mäntymetsää joka vietti alaspäin ja vasen puoli ei sitten oikein edes näkynyt,koska heti keskilinjalta nousi jonkin verran. Ilmeni sitten, että siellä oli aika isot korkeuserot ja harvaa metsää plus pikkujärvi. Tuomari arvosti yliheittoja ja jostain kumman syystä minäkin tein niitä aina vasemmalle puolen. Kokeissa yleensä 1-2 kertaa, nyt taisin 'heittää' yli ainakin neljä kertaa. Jätkä ei tehnyt virheitä. Pisteet menivät kuulemma siitä, että olisin voinut tehdä useamman yliheiton. Ja sitten olisi pitänyt tehdä pari pistoa lisää. Hieman tietysti erikoiselta kuulostavaa. Eka ukko oli noin 100 metrissä oikealla.Toinen 200 vasemmalla ja kolmas vasemmalla 300m. Ilmaisut kaikki erinomaisia. 166pistettä. Hyvä jätkä. Itse olin ihan poikki yhdestä korkeasta noususta ukolta. Mää on vanha ja huonokuntoinen!! Aarne ei ollut moksiskaan. Kun sitten aika kului alkoi näyttää siltä, että meillä on mahdollisuus aina hopeaan asti. Esineruutu ja sitten nähdään. Mutta mutta, Aarne meni samaan lankaan kuin melkein kaikki. Tosin Aarnen ystävätär Bertta löysi kaikki esineet!! Hyvä Bertta! Aarne löysi siis yhden ja sai siitä 8p. Oli kyllä niin erikoisen oloinen työskennellessään, että ei koskaan. Oli ruutuun mennessämme ihan normaali oma itsensä. Olen ihan ymmälläni edelleen. Siihen se mitali meni. Mutta niin meni monella muullakin. Tulos oli 255,5 p ja 10.sija. Ei huono, mutta ei ihan sitä mitä olisi voinut olla. Mutta kyllä Aarne oli kaikesta huolimatta aika makee! Ykän joukkue oli hienostoi 6. Pienestä seurastamme oli mukana viisi koirakkoa, joista valitettavasti yksi loukkaantui lasiin matkalla SM:iin. Ryytillä on lihasrevähtymä oikeass lavassa. Sen kanssa ei nyt oikein voi tehdä mitään noin tosissaan. Tai kyllä:peltojälkeä. Siitä saattaisi tulla oiva peltojälkikoira. Katsotaan nyt mihin mun rahkeet riittää. Nyt vaan pikku-Ryyti terveeksi. Airisleirillä peltojälkeä tehtiin Ryytin kanssa, oli hienoa.Tottisteltiin Aarnen kanssa ja vähän hakuiltiinkin ja oltiin esineruudussa. Nyt sitten syksyn aikana mietin miten herrakoiran kanssa jatketaan. Metsäjälkeä ollaan nyt tehty muutamia kertoja. Katsotaan vieläkö kisataan tänä syksynä. Piirinmestiksistäkään en ole tehnyt päätöstä.
Veljekset Nero, Zappa ja Aarne ja pitkää ja pätkää |
Kaikkea mahdollistaPerjantai 27.5.2011 klo 13:52 Riliis-leiri takana. Olipa vallan mukava tapahtuma. Niin Aarnelle kuin Ryytille hakua ja jälkeä.
Aarnella ei juuri nyt ole mit'ään ihmeellistä ongelmaa haussa. Pelittää ihan hyvin. Nyt täytyy vaan saada erittäin vaativia treenej'ä putkeen.Sitten nähdään mik'äon totuus.
Ryyti on niin hauska haussa. Sille on tehty mielikuvia, tuulia, haamuja, pakoja. Se tietää jo ihan hyvin , mitä hakumetsässä tapahtuu. Ilmaisuja harjoitellaan nyt pallolla ja tyynyllä.
Leirill'äoli saalispuruja. Voi hyvänen aika , miten hauskaa . Aarne leikki myös ihan oikeaa suojelukoiraa...
Imutellaan Ryytin kanssa. Palolla maahanmenoja ja istumisia. On se niin tärkeä. Hauska hakki kaiken kaikkiaan. Sitten kovasti keikkiä kaikella mahdollisella. Alkaa jopa vähän tarjota minulle leikin jatkumista eikä lähde elvistelemään.
Aarne on ajanut kohtuu hyviä jälkiä aika monta. Janakin pelittää joten kuten. Onneksi tulevana sunnuntaina on jälkikurssi, sitten taas ollaan viisaampia. Ongelmana on nyt ollut viimeinen keppi....Ohjeeksi sain nyt laittaa usemapia keppejä kuin 6 .
Aarne on tehnyt muutaman onnistuneen hyppynoudon. Olisiko vaikeudet takana...
Suski ja Juha tulevat 18-19.6. Silloin tottistellaan. Sitä ennen holskuja koutsaamaan Pomarkkuun. Hakuillaan oikein urakalla.
Kuvia Riliis-leiriltä:
![]() ![]() ![]() ![]() ![]() ![]() |
Se on kevätTiistai 19.4.2011 klo 11:31 Blogi on vaan hiljainen. Tapahtunut on taas vaikka mitä. Ollaan tehty ilmaisutreenejä Aarnelle teollisuusalueilla. Ja Ryyti on hakenut äijiä.... Ollaan tehty tottiksia. Ryytiläinen oli Hermiön Outin koulutuksessa ja opeteltiin pallopalkkaa. Mulle taas RAUHAA!! Pieni tyttö tykkää pallopalkasta ja se tykkää patukoista, lumipalloista, kepeistä, kävyistä, risuista. Se tykkää repiä oksia maasta irti. Ja se on suloinen! Lisäksi kun leikin sen kanssa patukalla /pallolla, en päästä puolta mertiä kauemmaksi eli aina liinassa. Taitaa tyttö olla melkoisen saalisviettinen. Nyt siis sitä lähi 'taistelua'. Punkalaitumella olin kouluttamassa Sveitsin paimenkoiria haun saloihin ja vähän tottiksenkin. Olinpas positiivisen yllättynyt: paljon toimivia koiria. Aarnelle otettiin Punkalaitumella kaksi hakutreeniä ja yksi esineruutu: Keskilinja oli 150-200 metrin pituinen eli Aarnekselle liian lyhyt. Mutta olivathan vasta ekat metsätreenit. Poika oli kyllä erinomainen. Vietit ja motivaatio kohdallaan. Teki hienot laatikot, hienon tyhjän, sain lähetettyä vauhdikkaasti yli keskilinjan. Ilmaisut olivat kuuuluvat ja melkein korrektit. Eli kävi haistelemassa hieman ennen ilmaisua, mutta ei ollut sika. Esineruutdussa aluksi liian vauhdikkaasti ja nenä unohtui matkasta. Taisi tehdä tempun: eli pudotti esineen ja lähti hakeen toista. No selvittiin siitä sitten kunnialla. Viime keväänä sikaili ekassa esineruudussa tosi pahasti. Ryyti taas juoksi innokkaasti äijien luo, haamuille, perään ja mielikuvalla. Kaksi äijää myös tuuli-ilmaisulla. Nyt vaan kun saisi jossain ajassa ilmaisun. Ryyti paukuttaa poskiaan, kun yrittää liian innokkaasti saada ääntä aikaiseksi. Ruokakipolla kotona sentään jo tulee jonkinlainen ääni. Mutta uskon, että se sieltä löytyy. Molemmat koirat on trimmissä. Kiitos Tytti! Pääsiäismaanantaina Aarne menee koira päivän tapahtumaan Ahlmannille. Ja sitten päästään Turkuun treenamaan maastoja. Olen siellä kouluttamassa Turun Palveluskoiraharrastajia 6-8.5. Mutta josko jo oman porukan treenejä metsään pääsiäisenä.... Naxi-tapaaminen (eli Ryytin sisaret) 20-22.5. |
Aarne vuoden 2010 hakuairisTiistai 8.3.2011 klo 18:36 Aarne saavutti jälleen vuoden hakuairis-tittelin. Nyt on kyllä syytä haastaa nuoret harrastajat mukaan PK-touhuihin!Veli Zenon on vuoden käyttöairis ja vuoden viestiairis ja veli Zappa vuoden suojeluairis. Eilen mukavat treenit Meirän hallilla. Aarne jäi kotiin, sillä oli hierontapäivä. Ryyti oli kyllä mainio. Oli nyt oikein innostunut ruoasta ja pallosta. Tehtiin kolme treeniä. Ihanan aktiivi oli tyttö koko ajan. Nyt sitä EN päästä yhtään kertaa kenenkään luo. On niin rakastunut kaikkeen, että semmoinen touhu on nyt LOPPU! 'Noutokapulan' pitoa treenataan keittiössä. Nyt sitten pidennetään sen pitämistä, merkki naksulla. Tykkää! Niemisen Reijan hakusemmpakin on suurennuslasin alla tuon lumen takia. Katsotaan siirretäänkö vai mitä tehdään. Ilmaisuja olen ottanut Aarnelle useita kertoja teollisuusalueilla ja Ryyti on juossut maalimiesten luo. Keväällä kaikenlaista touhua ihan omiksi tarpeiksi. Turussa ja Punkalaitumella ainakin hakukoutsina. Odotan niitä vallan suurella mielenkiinnolla. Kentän puolesta mätsäri pääsiäisenä. Ja sitten se kevään odotetuin: Outi Hermiön kurssi. Ryyti yhden kerran ja Aarne yhden kerran. Suskin tottikseen olisi tarkoitus myös kiitää huhtikuussa. Jne.... Velipoika Jeren kanssa lenkit ja tottikset jatkuu. Hilja-aussi on Ryytin suursuosikki. Kuinka kauan?Toki täällä oli vieraana myös Aida ja Petra, mukavaa tottistelua jne. Tampereen alaosastokin otti tekohengitystä tottiksen parissa:
|
Hiljaa hyvää tulee...Keskiviikko 16.2.2011 klo 17:10 ...jos tätä blogin hiljaisuutta ajattelee. Toki tehty kaikkea pientä Ryytiläisen kanssa, mutta ei mitään 'vaativaa'. Imutellaan...mutta enemmänkin leikitty sisällä pallolla ja harjoiteltu istumisia ja maahanmenoja 'vietissä'. Huvittava ilmestys tuo Ryyti, menee pallolla pudoten maahan ja on TÄRKEÄ! Ilmaisussa posket paukkuu ja hampaat kolisee. Mutta kyllä keväällä tulee ihan varmasti jo kunnon ääni. Näin uskon. Yhdet hakutreenitkin oli viime sunnuntaina. Ryytille kolme äijää. Tykkää hommasta vallan paljon. Aarnelle neljä ukkoa. Ilmaisuja tarkoitus treenata, mutta kylmässä ei voi haukkumistakaan paljon vaatia.Ihan normilenkkejä tehty.Kerran viikossa tavattu mysä Ryytin veli Jere. Ja kakaroilla hauskaa. Kotielämä sujuu Ryytin kanssa vallan mainiosti, nyt häkkielämäkin on vähentynyt omaan yöhäkkiin, mihin itse menee ja nauttii kolostaan. Aarne täyttää huomenna 7-vuotta! Onnea ihanalle airisherralle. Olet huippu!Voi että ,mihin ne vuodet oikein ovat menneet. Tänään Aarne uskoi olevansa yksi pentu Jeren ja Ryytin kanssa. Semmoista pentuleikkiä ne kolmistaan harrastivat. Tottis on Aarnen kanssa hyvässä paketissa. Kevät näyttää jatketaanko me. Jännittää jo etukäteen , kuinka hyppynoudon kanssa menee. Sitä ennen kuitenkin parit treenit Meirän hallilla Nokialla. Ja nyt ei varmaan kukaan hyökkää Ryytin päälle, kuten tapahtui edellisellä kerralla. Vieläkin kututtaa. Perjantaina tulee kylään veli Risto ja Tytti. Silloin pienet pentutreffit:Ryyti, Jere ja Risto...ja isoveli Aarne.
|
Ihania kaverilenkkejä, sisätottista ja vähän hallissakinMaanantai 17.1.2011 klo 21:03 Ihanat lenkit eri kavereiden kanssa ovat olleet alkutalven viihdykettä niin koirille kuin minullekin. Toki sisätottista, hieman kentällä ja kerran hallissakin. Ryyti painoi viime pe 14,4 kg. Ihana tyttö! Kiitos Tavesin porukka pääsin käymään ekaa kertaa Lempäälän hallissa. Oli aikas mahtavaa treenata sisällä, molempine kanssa. Aarne oli hiljaa ja teki hyvällä meiningillä. Ryytin seuraamisessa oli taas käsi vähän alhaalla, onneksi oli appari. Ei kait tässä muuta kuin kevättä odotellessa. Uuti Hermiön kurssi, Reija Niemisen kurssi jne.
|
Talviblogi...Maanantai 13.12.2010 klo 16:20 ...on hiljainen. Toki me ollaan imuteltu ja opeteltu Ruutin kanssa yhteiseloa. Vaikuttaa aika itsenäiseltä neidolta ja rohkealta. Eka rokotus on otettu ja silloin olikin leikkikaverina taas Soma -russeli. Muutenkin noita leikkikavereita on riittänyt. Veli-Jere on viikottainen kaveri. Viime lauantaina olin vetämässä boksereille pientä tottistelua Mutalassa. (Olikin hienoja kakaroita). Kuvat sieltä myös Ryytiläisen imutuksista jne. Innostunut pieni tyttö. Sairauslomaviikon aikana olen ainakin pystynyt tututumaan tuohon pikkuotukseen oikein kunnolla.
Eilen pelästyin sitten vallan kamalasti. Aarne meinasi kuolla käsiin. Oli kait niellyt luusta jonkun osa ja se jäänyt kurkkuun. Kaiken tein ja viimeiset puhallukset sieraimiin elvyttivät koiran. Vieläkin tuntuu niin pahalta. Mutta nyt kaikki on hyvin ja koira oma hullu itsensä. varmaa ei tietenkään ole, mikä kaiken aiheutti. No joulun jälkeen rokotuksille ja silloin ainakin kaikki mahdolliset kuuntelut...Tänään kävin jututtamassa eläinlääkäriä....vaihtoehtoja tietenkin vaikka mihin. Aarnen kanssa en ole pystynyt paljoa tekemään kiitos käden tilan. Mutta aina jotakin pientä kuten lauantainakin. No kerää itseensä sitten oikein kunnon meiningit kevääksi....tai sitten ei. Hyviä lenkkejä meillä on takana talvisissa metsissä.
|
Naksu-elämääPerjantai 26.11.2010 klo 17:41 Täytyy kiittää kasvattajaa tuosta naksusta ja kasvattaja kait kiittää saksalaista Einon kasvattajaa jne... Tänään ostin toisen naksun, että ei aina täydy palata takaisin, kun on lähdössä lenkille. Eli nyt kulkee toinen autossa... vanhakin siis oppii uusia asioita, eli minä. Naks ja pentu on jaloissa, tulee lujaa ja vaikka mistä tilanteesta. Kun Ryyti ja veljensä Jere painiskelevat ja juokset ympäriinsä niin molemmat kuin raketit paikalla, kun kuuluu NAKS! 'Koulutuksessa' myös pro. Imutusta ja kun paikka on ihan oikea niin naks ja palkka. Istumisessa aina naks kun molemmat etutassut maassa ja palkka. Voiko helpompaa ja halvempaa ja mukavampaa apua olla. EI VOI! Meikäläinen on siis hullaantunut täysin tuohon hommaan. En olisi ikinä uskonut! Uskon vahvasti, että se on myös turvallisuustekijä. Kun on ehdollistunut niin tuohon ääneen niin tulee mistä vaan ja milloin vaan... Tänään oli 'paimennusasennossa', kun Aarne tuli kovaa vauhtia....ajattelin kokeilla: naks ja Ryyti vieressä...
|
Tottista, hakua, imutusta...leikkiä, leikkiä...Maanantai 22.11.2010 klo 16:43 ...sitä kaikkea on tehty. Hakua viime la oikein haastavissa maastoissa. Korkeat rinteet molemmin puolin, tosin alussa tasaista mäntykangasta. Olinpas Aarneen tyytyväinen. Mutta tosiasia on, että keskilinja oli niin vaikea kulkea ja koiran pitäminen hallinnassa vähän niin ja näin. Talvivaatteetkin yllättäen haittasivat... Mutta hyvä tietää, että koira kipuaa ja kipuaa, hakee ja ilmaisee ja motivaatio oli kohdallan. Toisella äijällä ei kyllä lähtenyt sinne mihin piti? Kaksi kertaa jotenkin tuulen viemäksi, vasta kolmannella kertaa lähti oikeaan suuntaan ja sieltä löytyi äijä... Taas neljä äijää Ryytille. Eli näkö/muistikuvatreeniä. On niin tärinöissään. Hieno hakukoira siitä tulee, jos en töpeksi. Harmi kun on TALVI! Kuunteluoppilaana Reija Niemisen kurssilla pari tuntia. Tekee hyvin samalla lailla kuin mekin. Mutta aina tulee jotakin mukaan otettavaa. Tykkäsin! Imutusta tehdään Ryytin kanssa ja maahankin jo menee. Tarjoaa istumista heti kun seuraamisen vauhti hiljenee, kiire kiire kiire....Tämä kylmyys vaan on niin haittaavaa. Saas katsoa löydänkö itseni Ryytin kanssa jostain hallista rokotusten jälkeen. Eka rokotus muuten ensi maanantaina. Madotukset tehty kummallekin. Aarne tekis vaikka kuinka paljon , mutta sama juttu, että tämä pakkanen on mulle kyllä niin sieltä ja syvältä. Mutta eilenkin väännettiin seisomista pallo takana. Pojan pää ei aina pysy mukana, höyryäää...
|
Kohta 11vk , kaverileikkejä ja Aarnen kanssa nutaamistaKeskiviikko 17.11.2010 klo 17:13 Ryyti lauantaina 11vk, niin se aika menee. Imutuksia tehty ja on vallan mukavaa touhua. Istumisia, maahanmenoja ja seisomisia otettu myös.Innolla tekee.... Hakumetsässä käyty, mielikuvia tehty.Pentu tuntuu olevan rohkea ja kaikesta kiinnostunut. Pentukavereita treffattu. Aarnen kanssa nutattu! Hakukurssi siirtyy viikolla, toivottavasti ei ole täysi talvi silloin. Aarnenkin kanssa hieman tottista vedetty. Mutta kyllä tuo aika näyttää olevan nyt kauhean rajallista...
|
Vauhdikasta elämääKeskiviikko 3.11.2010 klo 11:06 Ryyti täyttää kokonaista 9vk ensi lauantaina. Ja nyt näyttää jo siltä, että vaarallisia tilanteita ja vauhtia ei tule puuttumaan. Vakuutus on tänään tehty. Miten joku voi olla niin päätön, että painaa mm kohtuu ison hanhikkipuskaan täysillä ja tulee toiselta puolelta pois. Kiipeilee, tappaa pahvilaatikoita, kantaa kaikkea mahdollista.Ruokahalu on hyvä. Imutetaan päivittäin ja uusiin ihmisiinkin on tutustuttu melkein päivittäin. Pitkiä metsälenkkejä takana jo aikamoinen määrä. On käynyt taas sapuskoimassa metsässäkin. Kävi eilen ekaa kertaa myös kylässä, missä kaksi shelttiä. Meni oikein hyvin. Vaikka näitä vierailuja en kyllä tämän otuksen kanssa kauheasti viitsi harrastaa...Koirakavereita on nähty paljon ja kaikkien kanssa pärjännyt hyvin. Aarne saisi olla sille kyllä paljon tiukempi, sen pitäisi nyt näyttää kaapin paikka oikein kunnolla. En tiennytkään, että jätkällä on noin pitkä pinna. Taas toisaalta hakee APUA multa, kun pentu on hännässä tms kiinni.Voi koiraparka. Itsekin olen joutunut olemaan tuossa puntissa roikkumisesta tänään tosi tiukka. Saas katsoa kumpi meistä tämän homman määrää. Siis niin ihana ja ärsyttävä kuin vain olla voi....Nyt juuri paras hetki: se nukkuu! Eilen kentällä Aarnen kanssa tottista. Seisomista pallo takana. Sitä tehdään tänäänkin. Sitten hyppynouto ja se onnistui. Toinen hyppy palloilla. Yes! Tänäänkin mennään kentälle. Ja huomenna alkaa työt. Sittenhän on taas hieman lisää haastetta.
|
Eka viikko Ryytin kanssa ja Aarnen touhujaPerjantai 29.10.2010 klo 15:06 Eka viikko melkein takana. Ihana, temperamenttinen, rohkea ja iloinen airistyttö. Nukkuu pitkät yöt, jeee! Ihmiset on myös niiiiin mukavia. Kaksi kertaa käyty metsässä missä ihmiset 'syöttäneet'. Omissa hakutreeneissä oli jo pimeääkin ja oltiin auton valoissa, mutta kaikkien luokse meni häntä pystyssä. Esineet ovat sitten Ryytin mielestä äärettömän kiinostavia, kantaa kaikkea ja koko ajan. Niinpä käväistiin pariin otteeseen Aarnelle tehdyssä esineruudussa: heitin esineen ja sinne näyttäisi olevan kova halu. Taisteluhaluinen kakara, koska miellään tulee luokse taisteluleikille. Olen jo muutamat rauhoittamisetkin tehnyt. Ihan ok. Joka päivä imutusta, mutta eka kerta tänään imuteltiin kentällä. Ja on kyllä ahne, tarjoaa istumista....tekee käännöksiä nopeasti ja menee jalan alla maahan....hahaa. Tämmöistä se nyt on. Oli kiva kun kentällä oli kaksi pientä tyttöä, jotka sitten heti hyödynsin. Häntä heiluu ja pusukone käy... Niin ja eilen kaupunkikävelyllä , tosin vaan Ylöjärvellä. Tavattiin kaksi ystävällistä sielua, jotka miellään tutustuivat Ryyttin. Tänään eka kerta nurtisjälkeä. Nurtsi oli huono, lehtien peitossa. Haetaan sununntaina jostain parempaa pohjaa. Mutta ihan kohtalaisesti 'jäljesti', mutta ruoka kupissa ei sitten maittanutkaan. No meni vähän ruokavälit lyhyiksi. Täytyy keskittyä hieman paremmin ja miettiä mitä sinne jäljelle laittaa. Nyt siellä oli kuivamuonaa...toki ne jäljeltä noukki. Aarne hakuili viikolla. Oli vähän sekoa, kun jopa keskilinja meiltä ihmisiltä katosi. Aarne oli aikamoisessa vietissä, mutta olin hyvinkin tyytyväinen. Ilmaisut sillä on nyt olleet todella hyvät. Muutama tyhjä, ihan suoria ja eteneviä eivät kaikki olleet. Mutta en puuttunut. Huomenna rotikkapäivässä pääsee poikakin sitten taas äijiä etsimään. Ja varmaan syötetään Ryytikin. Eli huomenna koutsaan nuoria rotikoita ja yhtä kultsua. Mielenkiinnolla odotan. Tänään Aarnelle tottista kokosetti (melkein). Oli HILJAA! Ja oli kyllä hyvässä mielentilassa. Ihan aluksi otin pallolla hyppyesteen. Pitkä ja mallikas hyppy. Sitten tehtiin pitkä suora, jäävät, pariin kertaa seisominen. Sitä tehdään nyt niin, että pallo on takana, seisoo nopeasti , mutta siinä on vielä paljon vääntämistä. Sitten noutoihin: tasamaanouto oli vauhdikas ja otti kapulan paljon paremmin ja nopeammin kuin aikaisemmin. Hyppynouto: oli menohyppynä vallan hyvä, tulohyppynä hieman huonompi, takajalat eivät olleet suorassa...Mutta en ottanut uudestaan. A-este jätettiin väliin. Sitten eteenmenolle, missä ei mitään ihmeellistä.
|
Ryyti muutti taloonSunnuntai 24.10.2010 klo 11:16 Airisneiti Ryyti muutti taloon la 23.10. Roheka pieni tyttö. Elämä on jännittävää, mutta aiankin näinä kahtena päivänä se kohdattu häntä pystyssä. Seuraa metsässä niin lähellä jalkoja, että ei oikein kuvia saa. Mutta se on kyllä HYVÄ asia, siis se lähellä pysyminen! Täällä sitten voi seurata Ryytin elämää yhtälailla kuin Aarnenkin. Kuva: Riitta S
|
Blogi hitaallaMaanantai 18.10.2010 klo 17:22 Kyllä me ollaan treenattu, vaikka blogi on hiljainen. Mikä on ollut uutta: ek-päivä a la Hanna Orava. Olipas mukavaa. Tästä innostuneena aina ennen ruokaa jätkä saa hakea pikkuruisen esineen. Pudotettua ei olla nyt tehty, mutta sitäkin me jatketaan. Jälkeäkään ei olla tehty, mutta sitäkin me jatketaan. Hakua pariin otteeseen. Mutta ei oikein edes muista miten treenit ovat menneet. Tärkeinpänä tietysti airisten maastoviikonvaihde. Aarnekin pääsi tekemään duunia. Eka päivänä näytin Aarnella mitä tarkoittaa suorat, etenemiset, laatikot, risteily jne. Ihan oli jätkä mukana. Sunnuntaina teinkin sitten n 300 metrin radan. Alku oli hankalaa. Ei todellakaan tehnyt suoraa pistoa, mutta sitten korjattiin ja homma lähti liikkeelle. Tosin yksi kohta metsässä oli sitten sellainen, että melkein otti päähän. Jätkä lähtee, pysähtyy, haistelee maata, ja näin useampaan kertaan. No kerroin sitten , että mitä tästä seuraa. Sitten jatkettiin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Hyviä tyhjiä, hyvät ilmaisut, tehokasta työskentelyä. Tyhjiä taisi olla 5-6. Ja löytöjä ehkä kuusi. Poika oli aika ylpeä. Mutta kyllä tosiaan tuo haistelu tuolla välillä otti pikkuisen hermoon. Vaikka kuinka olisi pudonnut lihapullia tms, niin pitää mennä sinne mihin näytetään ja piste. Esineet oli Aarnella melkein loistavat, 50x50 ruutu ja kolme valmiina. Oli kyllä erinomaisessa mielentilassa. Olipas kiva tavata airisväkeä täällä Ylöjärvellä! Aarne on trimmattu ja lukuisia tyttökaverilenkkejä on tehty. Nyt sitten odotellaan sitä omaa tyttökaveria. Eli viikon päästä täällä majailee taas kaksi airista.
|
Hakua, esineitä,tottista, PM-kisat katsomossaMaanantai 27.9.2010 klo 20:12 Taas on vähän touhuttu. Eli ennen saikulle ryhtymistä käytiin hakuilemassa. Mutta jotenkin en ollut ihan mukana ja siltä se sitten näyttikin. Ajatukset olivat jo seuraavassa päivässä. Aarnelle tehtiin kolme tyhjää alkuun. Taisi kaksi onnistua, sitten teki tosi lyhyen piston kahteen otteeseen. No ei hermo mennyt vaan saateltiin poikaa sivurajalle. Sitten taas lähtikin homma paremmin....taisi tulla vähän yli 300 metrin keskilinjalla 6 tyhjää. Ilmaisut olivat mainiot. No nehän on parasta Aarnea. Mutta ihan tyytyväinen en kyllä olut ja oma suunnitelmakin sotkeutui lopussa. Perjantaina Bertta alias Pertti kävi juoksuttamassa Aarnea. Vauhtia riitti. Harmi kun ei ollut kameraa. Olisi saanut varsinaisia halikuvia kun koirat makasivat sammaleella....ja suppiloiden päällä.... Perjantaina tapasin lisäksi Mannerin Ninan ja bortsu Ässän. Olivat menossa Julkujärvelle tokomaajoukkueen leirille. Käytiin esineruudussa. Eipä siitäkään juuri ole kertomista. Eka nousi nopeasti, sitten joutui tekemään töitä pidempään. Mutta kyllähän ne ihan 'ajassa' nousivat. Mutta sen verran olin pyörryksissä operaatiosta, että luovutkset menivät jotenkin ihan pe...silleen ja en vaan jaksanut niihin puuttua. Kuka käskee treenata tuossa tilassa? Lauantaina kävivät kylässä Erika, Paula, Riemu, Rymy ja Koodi. Meillä olikin vallan mukava metsälenkki kera suppiloiden. Aarne taisi tykätä Rymystä, ja Riemu Aarnesta, koska srv päivänä teki nousunollan kolmosiin. Hienoa! Sunnuntaina sitten suuntasin katsomaan piirinmestiksiä Nokialle. Hieno päivä. Onnea Ykän Male ja Kosti ek-mestaruudesta ja Tarja ja Pertti haun hopeasta. Tänään mun piti ajella Kyröskoskelle mutta löysinkin itseni Nokialta. Ei voi olla totta. Meinaan huomasin valinneeni sunnuntain reitin. Taidan olla todella ihan pihalla.Käytiin sitten lenkillä Nokian hakumaastossa ja pienet tottikset kentällä. Koira oli hyvässä mielentilassa ja vietti kohdallaan. Ja aurinko paistoi. Pakko oli siis yrittää sitä: eli hyppynoutoa. Niinhän siinä kävi, että koira kiersi mennen tullen. Otin uudestaan, käskytin aika reippaasti sellaiseen eteenmenokäskyn tyyliin. Hyppy, nouto, hyppy. Ja palkka, ei muuta. On tämä erikoista, mutta hommat jatkuu eikä kieritä tervassa eikä höyhenissä. Nyt vaan tehdään töitä ja hoidetaan hakkia. Josko se siitä. Ja päätös on tehty. Aarnen seuraksi tulee narttupentu tänä syksynä. Vanhahan on ihan kuin voimissaan! Mutta mä olen kyllä huono sairastamaan, ei jaksaisi olla paikallaan ja nyt on sitten pari päivää päätä jumittanut....
|
Treenejä...Sunnuntai 19.9.2010 klo 17:16 Nyt sain alle yhden vieraan tekemän jäljen. Avot! Olipas hyvä. Lähti janaltakin ihan pro. Jäljestys oli tyypillistä Aarnea, vähän liikaa vauhtia, mutta vaikka sitten hetkeksi jälki 'hukkuu' niin ei panikoidu vaan hakee ihan rauhassa ja olen ehkä minäkin sitten vähän kehittynyt... Onkohan se mahdollista? Kepit nousivat hyvin viimeistä lukuunottamatta. Olimme siis ajaneet alokas-avojäljen välimuodon ja jälki loppui tiehen. Osasin siis puuttua asiaan ja toki jäljentekijältä asiaa kysyinkin. Eli tässäkin jätkä toivon mukaan oppi ja nosti siis viimeisenkin , kun palautin jäljelle. Toiveita vieraaseen jälkeen on. Tottistakin kentällä. MUTTA taas hyppäsi tullessa päin hyppyestettä. Voi p...a. Nyt MIETITÄÄN: Sainkin jo ihan hyvä idean. Lieneekö Aarne selllainen koira, että sille kannattaa ottaa vain yksi hyppynouto ja jos se on hyvä niin ei yhtään enempää. Miksi ihmeessä rupesin taas säätämään? No pallolla päästiin ihan hyvin yli ja sitten vielä yksi onnistunut noutokin. 4.10 meno Olafin luo, joten sittenkin taas viisaampia. Kait! Tämä vaan nyt harmittaa niin perusteellisesti, kun koira on muuten hyvässä kuosissa tottistelun suhteen. Kisoihin on nyt turha yrittää ennenkuin tuo hyppy onnistuu tai sitten se ei onnistu koskaan. Jälkikisojakaan ei taida nyt niin kauheasti olla. Voipi siis olla , että kaikki siirtyy ensi vuoteen. Tänäänkin porukkatottista ja oli vallan hienoa menoa. Toki alussa taas ääntelyä, mutta sain sen rauhoittumaan, kun rauhoitun itse enkä lähde kaahottamiseen mukaan. Ja hienoa oli, kun kolme koiraa on kentällä yhtäaikaa ja ketään ei kiinnosta muuta kuin oma tekeminen. Ja mukana oli nuori jätkäkin... Tämän päivän lopuksi sitten esineruutuun. Oli mallikas juttu ja jääkiekko nousi helposti. Joskus ruutukin näin helppoa , taas. Ei ole ruudut joka treeneissä samanlaisia, ei todellakaan. Tiistaina hakuillaan ja sitten operaatioon ja sairaslomaa. Toivon mukaan pääsen ystäviä kannustamaan piirinmestiksiin. |
Jälkeä, jälkeä, esineitä ja hakuaLauantai 11.9.2010 klo 16:34 Maastopainotteista on elämä ollut. Jälkeä ja janoja on nyt harjoiteltu. Vauhtia on edelleen liikaa! Mutta kauhealla motivaatiolla metsässä mennään ja kepit ovat nousseet joka kerta. Nyt täytyisi saada alle vieras jälki ja joku joka meitä seuraa... Ja janaa katsoon myös, se on meillä vielä ihan vaiheessa. Haku oli meillä kans vähän sieltä ja täältä. Aika harvoin jätkä jää pyörimään etukulmaan. No tuulta ei kait ollut nimeksikään, mutta silti. Hyvällä motskarillahan tuo työskenteli, mutta vähän oli sellaista outoa. Eli ei puhtaita etenemisiä...No en nyt ole kyllä kauheasti huolissani. Eiköhän se tuolta taas löydy. Mietin vain, että sopiiko mulle ja jaksanko kahden tai kolmen lajin treenaamista ...Koira on kaikesta ihan tohkeissaan. Mutta se ei pelkästään auta. Päätöksiä täytyy tehdä. No nyt siis PM-kisat jää väliin niin oliskos sitten mitä vuorossa vaiko vain treeniä... EK-päivä tuloillaan ja jotenkin siitäkin olisin kiinnostunut. Onneksi jätkällä on vuosia vielä vaikka mihin. Meikäläinen kun on sen alan ajattelija, että 3v on ikä, jolloin hakilta aletaan oikeasti vaatimaan ja 4-9v (jos saa olla terveenä) on sitten sitä totista kisaa-aikaa. Tottistakin pariin kertaan ja ei mitään ihmeellistä . Hyppyjä ollaan tehty vain pallolla. Mutta pian katsotaan, onnistuuko ihan normaali hyppynouto. Toisaalta. Miksi ei? Esineitä on aina kiva treenata lenkin lomassa. Viimeinen ruutu oli kyllä kauheata vääntämistä. Ei löytynyt ei sitten millään. No nopeasti yksi, mutta vaihtoi enkä ehtinyt tehdä taaskaan yhtään mitään. Sen jälkeen olikin sitten niin vaikeata. Koira työskenteli koko ajan täydellä teholla, mutta ei noussut. No koira ruudusta pois ja maahan odottamaan. Kävin hakemassa esineet pois. Ja vein uusiksi kolme. Sitten alkoikin tapahtua ja esineet nousivat.Tuulta ei ollut lainkaan, mutta taas täytyy ihmetellä... joskus vaan on vaikeata. Hermo ei mennyt ja se oli taas pääasia. Hyvä minä! Agissä oltiin seuran epävirallisissa mestiksissä alokas- eli mölliluokassa. Meiltä on nyt jäänyt niin kauheasti väliin treenejä ja taas jää, koska pääsen pikku operaatioon. Keppejä ei olla tehty, joten ei mitään agiuraa olla luomassa. Mutta kolmanneksi tultiin ja tyytyväinen olen ja niin kait oli koutsikin. Selkä sanoi sopimuksensa irti sitten kisatalkoissa.
|
Jälkeä, jälkeä ja hakuaPerjantai 3.9.2010 klo 17:41 Jälkiä on vedetty kolme ja tuntuu siltä, että koko ajan poika etenee. Viimeinen jälki oli tosi hyvä. Se oli vaikeaa maastoa ja ehkä avoimen pituinen. Kuusi keppiä. Tosin lähes alussa liina irtosi kädestä ja hakki paineli eteenpäin jäljellä. Muistustus oli sitä luokkaa, että koira tuli takaisin ja jäljestys jatkui. Kuitenkin ehti käydä niin, että eka kepin yli meni. Mutta sekin sitten 'otettiin' ja sen jälkeen helposti kaikki viisi. Vauhtia on vielä liikaa, joten jäljen vanhentaminen olisi nyt tarpeen (aina vaan ei jaksa ei viitsi). Mutta äärettömän kivaa. ja janaakin tehtiin ei sen kummemmin harjoiteltu, mutta nyt lähti jäljelle hyvin ehkä hieman vinosti. Tiistaina hakuiltiin aikas erikoisessa maastossa. Pientä mäntyä ja aluskasvillisuutta ja juoksuhautoja. Vau mikä treeni. Kyllä 'vanhalle' koiralle tekee mukavaa treenata ihan erilaisissa olosuhteissa kuin normaalisti. Teki suorat pistot ja nenä oli auki. Olin enemmän kuin tyytyväinen. Mutta ryhmämme kaikki hakit olivat ihan super! Tuollaisessa maastossa hajut kulkevat aika erilailla kuin umpimetsässä. Ja vielä mukavaa sekin, että ainakin toistaiseksi hakualueemme ovat olemassa! Eli puut otettiin alueen vierestä. Piirinmestikset jäävät nyt väliin. Eli vihdoinkin kutsu operaatioon itselle. Ja se on nyt etusijalla.Mutta onhan niitä kokeita, jos niihin hinku... Ja mikä hienoa airisten maastoleirillä niin jälki- kuin hakuryhmätkin täynnä. Hyvä ME! Aarne oli homeopaatti, akupunktiolääkäri jne luona. Mitään ortopedistä ei ole. Koira kopeloitiin kyllä täydellisesti. JEEEE!! Mutta homeopaattisen käsityksen mukaan stressitilanteessa (joka siis voi olla vaikkapa pitkä lenkki, treeni tms, ei siis mitään sen kummempaa) Aarnella ei ole maksan kylmä/kuuma-alue tasapainossa. Ja ihan oikeasti: jätkä reagoi ns. maksapisteeseen todella voimakkaasti. Oli kyllä erikoista! Nyt sai akupunktiohoitoa ja laserhoitoa sekä homeopaattisia aineita kahdeksi viikoksi. 4 vk:n päästä uudestaan. Ei siis ole mitään maksan vajaatoimintaa eikä ole sairas. Tällainen maksan epätasapaino aiheuttaa myöskin näkökenttään valonarkuutta. Ja eikun treenaamaan!
|